MonicaLamberg Hyvinvointipolitiikan asialla

Yksi suuri huijaus

”Sitten, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, teidät nuoret oikein vedetään mukaan työmarkkinoille.”

Kuka uskoi tähän valheeseen? Osa on saattanut kuulla kyseisen lausahduksen jo kymmenen vuotta sitten. Ihmeitä on turha enää odottaa. Nuorten osalta työt ovat lähestulkoon kadonneet.

Suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, mutta uusia työntekijöitä ei kuitenkaan palkata tilalle yhtä paljon. Samaan aikaan valtio yrittää pidentää työuria eläkeiän nostolla, ja nuoret jäävät taas ilman avautuvia työmahdollisuuksia. Työmarkkinat muuttuvat nopeasti ja ennustaminen on sen vuoksi myös hankalaa. Kun kilpailu työpaikoista kovenee, nuorten on aina vaikeampi työllistyä, koska heillä on vähiten työkokemusta ja työelämäkontakteja. Monet nuoret ovat huolissaan, koska saadakseen jotain työtä, heillä odotetaan olevan jo jonkinmoista työkokemusta. Mitä pidempään työttömyys jatkuu, sitä vaikeammaksi työpaikan löytäminen taas käy. Valtion tulisi helpottaa yrityksien työllistämismahdollisuuksia ja ohjata niitä voimakkaammin palkkaamaan nuoria työntekijöitä.

Nuorten vanhemmat ovat eläneet täysin toisenlaisessa todellisuudessa, sillä työtä on joskus ollut tarjolla jopa 14-vuotiaille tytöille ja pojille. Paineet ja halu itsenäistyä sekä pärjätä omillaan ovat edelleen suuria, mutta oman elämänpolun rakentaminen ei ole nuorille helppoa. Kotoa pois muuttaminen edellyttää varmuutta jatkuvasta toimeentulosta. Epävarma aika ei kuitenkaan heijastu kovin nopeasti vallitsevaan arvomaailman. Vanhempien asettamat odotukset tai nuorten itselle luomat paineet saattavat käydä ylitsepääsemättömiksi siinä vaiheessa, kun mitkään ovet eivät tunnu avautuvan. Epäonnistumisia ei helposti niellä, vaikka nykyisessä kilpailuyhteiskunnassa vain harvat voivat voittaa. Tosielämän kovat realiteetit saattavat lopulta musertaa kokeilunhaluisen ja innokkaan nuoren sielun. Pahinta on, jos nuori lannistuu liikaa eikä jaksa enää yrittää.

Niin kauan, kun suomalaiset rakentavat minäkuvansa vahvasti työn kautta, työttömyydellä voi olla hyvinkin negatiivisia vaikutuksia itsetunnon kehittymiseen. On tärkeää, että erityisesti nuorten työllistymistä edistetään, ja nuorille tarjoutuisi monipuolisesti erilaisia työtehtäviä. On totta, että osa nuorista on valmis vastaanottamaan mitä tahansa työtä saadakseen työkokemusta. Kuinka nuoruudessa työllistyy, vaikuttaa todennäköisesti kuitenkin yksilöiden työmotivaatioon myöhemmässäkin vaiheessa. Sen vuoksi nuorille pitäisi antaa myös valinnanmahdollisuuksia. Lisäksi tehdystä työstä pitää maksaa oikeansuuruinen palkkio. Työttömyyden vallitessa nuoria voidaan helpommin käyttää hyväksi esimerkiksi palkattomissa työharjoitteluissa.

 

Syrjäytetyt – ei syrjäytyneet


Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia nuoria on Suomessa arviolta 30 000 – 50 000. He ovat syrjäytettyjä – ei syrjäytyneitä. Yhteiskunnallisia rakenteita ei olla kyetty uudistaa riittävästi, niin että jokainen nuori olisi löytänyt itselle sopivan vaihtoehdon lähteä rakentamaan tulevaisuuttaan. Nuoret tarvitsevat enemmän tukea, ohjausta ja kannustusta peruskoulun ja lukion aikana sekä vielä niiden jälkeenkin. Ohjausta kaivataan niin opintojen suunnitteluun, ammatilliseen suuntautumiseen ja harjoittelupaikan löytämiseen kuin työpaikankin etsimiseen. On tärkeää, että jokaiselle nuorelle räätäidään henkilökohtainen opinto- tai harjoittelupolku työelämään.


Omat kiinnostuksenkohteet voivat muuttua ajan myötä, minkä vuoksi opiskelualan tai ammatin vaihtamisen pitää olla mahdollista. Mielekäs toiminta, sopivat haasteet ja usko omiin kykyihin ovat avainasemassa uuden oppimisessa kuten työssä menestymisessäkin. Kun elämänsuunnan etsiminen nuorten kohdalla hankaloituu, pitää ohjausta ja kannustusta lisätä. Nuorille ei kuitenkaan pidä uskotella liikoja, sillä varmoja tulevaisuudenennusteita ei ole olemassa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän KariLaitinen kuva
Kari Laitinen

Eläkepommi olikin suutari! (työvoimapulan osalta)

Peter Nybacka

Eikö ehdokas tiedä että aivan juuri iskee massiivinen työvoimapula. Sen on pakko olla VALTAVA koska sen alkua on povattu jo 1960-luvulta asti.

Pekka Heliste

Minun muisti yltää 50-luvulle ja silloinkin pelotellaan työvoimapulalla

Pekka Heliste

Työllisiä oli 1989 2,5 miljoonaa ja nyt on saman verran , eivt työpaikat ole vähentyneet, työn tarjonta on vain lisääntynyt

Ja sitähän se keskustakin ajaa

Käyttäjän JormaLehmonen kuva
Jorma Lehmonen

Erittäin hyvä kirjoitus. On hyvä että te nuoretkin alatte havahtumaan mitä täällä oikeasti tapahtuu.

Itse olen kuunnellut tuota samaa jargonia jo 70-luvulta lähtien mutta kas ei ole vielä työvoimapula maatamme yllättänyt vaikka kuinka olisivat eläköityneet. Ei edes julkisella sektorilla ole työvoimapula vaikka se on ainoa jossa työpaikat ovat päinvastoin lissääntyneet.

Repikäähän siitä

Toimituksen poiminnat